torstai 16. marraskuuta 2017

Stairs


I can still see you.

7 kommenttia:

lepis kirjoitti...

Autiotalojen aarteita, kenties. Huumaava perspektiivi, tuntuu kuin putoaisin...putoaisin...putoaisin. Otathan kiinni!

Liisu kirjoitti...

Jo lapsena, vieläkin, pelkään pimeyttä.
Jos olen yksin kotona pimeään aikaan, en uskalla sammuttaa valoja. Joku lamppu on pakko olla palamassa, muuten en uskalla nukkua.
Mikä pimeydessä pelottaa? Sitä mietin. Tuntuu kuin siihen kätkeytyisi jotain pahaa ja pelottavaa.
Yö. Yö on musta. Jo sana YÖ, tuntuu pelottavalta.

Tuo ylempi kuva on karmean kaunis. Valon välke on kuin jostain synkästä runosta tai taideteoksesta. Sitä katselee lumoutuneena.

Liisu kirjoitti...

Ylemmällä kuvalla tarkoitin otsakekuvaasi. Se on taideteos.

Hiljaisuus. Sitä en ymmärrä. Aiotko olla täslähin ilman sanoja, puhetta?
(No, tähän et voi ehkä vastata, jos aiot.)
Sinulla on siihen oikeus, mutta se surettaa minua.

Sim kirjoitti...

And I can still see you too dear!
Awesome, strong and dark artwork, as ever.

Irja Viirret kirjoitti...

Liisukka sen sanoi jo yllä ja osan voin hyvin allekirjoittaa. Hieno taidekuva, uh, pelottava:)

Tuija kirjoitti...

Onpas hieno! :)

Anonyymi kirjoitti...

Horror Experience.

digital marketing course in noida
digital marketing course institute
solar system franchise
solar lights product